Akvaariokala ja -kasvi päätyivät lampeen, misteli alkoi levitä Turun seudulla ja tuoksukkia tavataan maassamme satunnaisesti.
Suomessa on tätä nykyä jo satoja vieraslajeja. Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä kansallinen vieraslajisivusto, vieraslajit.fi, antaa 470 hakutulosta. Vieraslajeilla tarkoitetaan sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen myötävaikutuksella. Näiden lajien leviäminen on siis seurausta ihmisen toiminnasta, oli se sitten tahallista tai tahatonta.
Viime vuonna uutisoitiin Maskussa sijaitsevasta lammesta, jonne oli päätynyt sekä aurinkoahven (Lepomis gibbosus) että kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii). Molemmat lajit ovat akvaariolajeja ja säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n alueella. Kyseisten lajien leviämistä pyrittiin ehkäisemään asettamalla lampi käyttökieltoon.
Vieraslajin ja tulokaslajin määrittely
Vain osa vieraslajeista on haitallisia. Vieraslaji voidaan luokitella haitalliseksi vieraslajiksi, jos se uhkaa alkuperäistä lajistoa ja luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia lajeja ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa. Mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään ympäristöön, vaikka lajia ei olisikaan luokiteltu haitalliseksi.
Tulokaslaji viittaa sellaiseen eliölajiin, joka on levinnyt uusille alueille ilman ihmisen apua. Lajit, jotka löytävät tiensä Suomeen vaikkapa ilmastonmuutoksen seurauksena, eivät ole vieraslajeja vaan tulokaslajeja. Tällaisia lajeja ovat muun muassa villisika, merimetso ja neitoperhonen.
Aina ei ole aivan yksinkertaista määritellä, onko kyseessä tulokaslaji vai vieraslaji. Määrittely voi olla vaikeaa esimerkiksi siksi, ettei ole tarkemmin tiedossa, miten laji on päässyt leviämään uudelle alueelle. Onko ihminen edesauttanut lajin leviämistä vai onko laji vallannut alaa omatoimisesti?
Misteli viihtyy Turun seudulla
Misteli (Viscum album) on esimerkki lajista, jonka kohdalla on jäänyt jossain määrin epäselväksi, miten se on alun perin saapunut maahamme. Misteli on monivuotinen, puoliloisiva pallomainen pensas. Se kasvaa puiden oksilla ja ottaa vettä sekä hivenaineita isäntäkasvistaan.
Turun seudulla tehdyistä mistelihavainnoista uutisoitiin vuonna 2019, mutta ennen sitä Turun yliopiston tutkijat Jouni Issakainen ja Kati Pihlaja sekä kasvitieteilijä Arno Kasvi olivat seuranneet tilannetta jo muutaman vuoden ajan. Työryhmä arvioi, että todennäköisesti misteli on tullut Turun seudulle ihmisen mukana: mahdollisesti alun perin koristekäyttöön tarkoitetut, marjovat mistelinversot ovat päätyneet ulos, josta ne olisivat lintujen välityksellä levinneet edelleen.
Suomessa misteliä ei ole määritelty torjuttavaksi vieraslajiksi, mutta ei myöskään suojeltavaksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Tutkijat eivät katso määrittelyä säädöstasolla edes tarpeelliseksi, vaan suosittavat tilanteen seuraamista. Lisäksi he muistuttavat, että jokamiehenoikeuksiin ei kuulu mistelin kerääminen tai hävittäminen toisen mailta.
Misteli on hidaskasvuinen, joten käytännössä sen ehtii havaita ja poistaa omasta puutarhastaan, mikäli laji sattuisi päätymään sinne asti. Mistelin saaminen omaan puutarhaan on kuitenkin haastavaa. Arno Kasvi, joka tunnetaan myös Turun yliopiston kasvitieteellisen yliopiston pitkäaikaisena ylipuutarhurina, on huomauttanut, että mistelin siirtäminen vaatii kokemusta ja erityistaitoja.
Tuoksukki piinaa allergisia
Marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia) on asterikasveihin kuuluva yksivuotinen ruohokasvi, joka on Euroopassa vieraslaji. Pohjois-Amerikassa se on pahin allergiaa aiheuttava kasvi. Marunatuoksukki muistuttaa pujoa (Artemisia vulgaris), ja varsinkin pujoallergikot voivat saada siitä oireita. Allergiaoireita on todettu jopa kahdensadan kilometrin säteellä kasvin esiintymisalueista.
Suomeen tuoksukki kulkeutuu yleensä linnunsiemensekoitusten mukana. Kasvia tavataan satunnaisesti Oulun korkeudella saakka ja se kukkii vasta syys-lokakuussa. Nykyisellään marunatuoksukki ei ehdi lisääntyä Suomessa, koska kasvi ei ehdi tuottaa itävää siementä myöhäisen kukinnan vuoksi. Tuoksukin siitepölyä kulkeutuu silloin tällöin etelämpää Euroopasta Suomeen.
Vaikka näyttääkin siltä, että tuoksukki ei lisäänny maassamme, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua. Ilmaston lämpenemisen myötä tuoksukin levinneisyysalue hivuttautunee yhä pohjoisemmaksi ja laji on jo vakiintunut Etelä-Ruotsiin. Allergisille tämä ei ole hyvä uutinen, sillä marunatuoksukin myötä allergiakausi pitenee. Torjuntatoimet kannattaa aloittaa heti, jos tuoksukki alkaa tuottamaan siementä ja lisääntymään.
Havainnot haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa kansalliselle vieraslajisivustolle. Vieraslajien torjuminen on tärkeää, sillä vieraslajit valtaavat elintilaa alkuperäislajeilta. Vieraslajien torjunta on luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
Lähteet
Jouni Issakainen, Kati Pihlaja & Aarno Kasvi: Misteli on vakiintumassa Suomeen. Lutukka 35(1), 8–23. Luonnontieteellinen museo 2019.
Kansallinen vieraslajisivusto
Turun yliopiston siitepölytiedotus
https://sites.utu.fi/siitepoly/
Teksti: Jonna Kaukonen Kuva: Cephas, Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0.
