Kaikkien saatavilla olevaa kirjallisen kartografian verkkosovellusta voi hyödyntää osana opetusta.
Suomalaisen kirjallisuuden atlas on osa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen alaisuudessa toiminutta tutkimushanketta. Hankkeen puitteissa kehitettiin yli kahdeksansataa suomenkielistä kaunokirjallista teosta sisältävä tietokanta ja verkkosovellus. Tuloksena on interaktiivinen karttasovellus, jonka avulla kaunokirjallisia tekstejä voidaan lukea rinnakkain niiden piirtämien karttojen kanssa.
Sovellus pelillistää opetusta
Sovellus ja tietokanta tuovat kirjallisuuden helposti saataville luokkahuoneisiin ja oppilaiden digilaitteisiin. Kaikki sovelluksen teokset ovat vapaasti ja maksuttomasti luettavissa. Oppilaiden on mahdollista löytää itseään kiinnostavaa luettavaa tai itselleen tärkeitä kirjallisuuden paikkoja sovelluksen hakutoimintoja käyttäen. Opettaja voi kannustaa tutkimaan sovelluksen karttaa esimerkiksi apukysymyksiä esittäen: Missä sijaitsee Windsorin linna ja missä kirjassa se mainitaan? Entä mistä löytyykään Öölannin saari?
Karttaa tutkimalla voi selvittää, mitä paikkoja vanhemmassa kotimaisessa kirjallisuudessa on mainittu. Luokassa voidaan yhdessä pohtia, miksi jossain kohdin karttaa osumia on paljon ja jossain taas ei ollenkaan. Kartalla voi matkata kirjallisuuden kuvittelemia reittejä pitkin, ja mielikuvitella uusia matkoja ja tarinoita tapahtumapaikoille. Verkkosovellus pelillistää opetusta, ja kannustaa oppilaita tutkimaan ja tekemään uusia löytöjä.
Poikkitieteellistä tutkimusta
Kirjallinen kartografia on poikkitieteellinen tutkimussuuntaus, jossa yhdistyvät kirjallisuushistorian, digitaalisten ihmistieteiden ja maantieteen menetelmät ja kysymykset. Se esittää kysymyksen siitä, millaisia karttoja kirjallisuus piirtää.
Tutkimuksen kohteena eivät ole kirjoihin kuvituksena painetut kartat, vaan tutkijat tuottavat uusia karttoja esimerkiksi teoksissa mainittujen valtioiden, kaupunkien, luonnossa olevien paikkojen tai rakennusten avulla. Kirjallisen kartografian tutkimussuuntaus käyttää digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä ja yhdistää luonnollisten kielten prosessointia paikkatietojärjestelmiin.
Kirjallinen kartografia on aiemmin keskittynyt lähinnä eurooppalaisiin valtakieliin. Ensimmäistä kertaa uusia menetelmiä sovelletaan kotimaisen kaunokirjallisuuden tutkimukseen. Neuroverkkoihin perustuvat uudet kielimallit mahdollistavat erisnimien tunnistamisen vanhemmalla suomella kirjoitetusta kirjallisuudesta. Kun erisnimistä valitaan paikannimet ja yhdistetään ne linkitetystä datasta poimittuihin koordinaatteihin, on mahdollista piirtää karttoja kaunokirjallisten teosten mainitsemien paikkojen pohjalta.
Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hanketta johti kulttuurihistorian dosentti Asko Nivala ja hanke toteutettiin Alfred Kordelinin säätiön myöntämällä Suuret kulttuurihankkeet –rahoituksella vuosina 2022–2024.
Artikkeliin on haastateltu hankkeen johtaja Asko Nivalaa ja hankkeessa tutkimusavustajana toiminutta sanataideohjaaja Jenni Turunlahtea.
Teksti: Saara Kallio ja Jenni Turunlahti Kuva: Minttu Turunlahti
Lisätietoja: atlas-data.utu.fi
Sanataideohjaaja Jenni Turunlahden tehtävävinkit opettajille
Tarina paikallaan: Rakennukset ja rakennelmat on merkitty verkkosovelluksen karttaan punaisella värillä. Etsi mielenkiintoinen rakennus ja tutki aluetta sen ympärillä. Pohdi, millainen tarina rakennukseen ja sen lähialueille voisi sijoittua? Kirjoita pieni teksti!
Kotipaikka: Etsi kartalta jokin itsellesi tuttu paikka (esimerkiksi kotipaikkakunta tai kesälomakohde). Tutki verkkosovelluksen avulla, missä kirjoissa kyseinen paikkakunta mainitaan ja lue katkelma kirjasta. Löydätkö jotain tuttua paikkakunnan kuvauksesta? Entä jotain vierasta, mitä?
Oman kirjan atlas: Valitse mikä tahansa kirja ja poimi lukiessasi kirjassa esiintyviä paikannimiä talteen. Mihin kirja sijoittuu? Minkä nimisistä paikoista siinä puhumaan tai millaisista matkoista haaveillaan? Ovatko paikat kuviteltuja vai löytyvätkö ne oikeassakin elämässä kartalta? Piirrä kartta, johon merkitset löytämäsi paikannimet.
